Suomen Sisu kehottaa piirejään ja jäseniään muistamaan tammisunnuntaita 31.1.2016

Tammikuun viimeistä sunnuntaita on vietetty etenkin Pohjanmaalla muistona vapaussodan alkamiselle, kun Laihialla aloitettiin 27.1.1918 Hulmin venäläisen varuskunnan aseistariisuminen. Pian täysikuisena yönä senaatin joukkojen ylipäälliköksi nimitetty kenraaliluutnantti C.G.E. Mannerheim antoikin käskyn kaikkien venäläisvaruskuntien aseistariisumiseksi. Kuluneella viikolla oli ollut satunnaisia kahakoita venäläisen varusväen kanssa, mutta tämä tapahtuma käynnisti järjestelmällisen aseistariisunnan.

Suomen Sisu suree vapaussodan laajenemista kansakunnan poliittisesta linjasta käytäväksi sisäiseksi sodaksi, eikä tahdo, että tätä tapahtumain piirrettä korostetaan muistamisen yhteydessä. Uskomme valkoisen armeijan lähteneen liikkeelle isänmaan ja koko Suomen kansan vapauttamiseksi vieraasta sortovallasta aivan kuten uskomme työväen järjestyskaartien ja suojeluskuntien tahtoneen turvata paikkakunnallaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta valtiollisen esivallan rapauduttua kyvyttömäksi tehtävää hoitamaan. Tilanteen kehittyminen keskinäiseksi verenvuodatukseksi on kansakuntamme murheellisin hetki ja sitä meidän tulee muistaa vain oppiaksemme vastaisuudessa välttämään vaaraa.

Sota järkytti pahasti kansakuntaa ja toipuminen traumasta oli hidasta, mutta tuloksekasta. Muutaman vuosikymmenen aikana suomalaiset oppivat hartaiksi neuvottelijoiksi ja sopijoiksi, ja yksissä tuumin rakensivat hyvinvoivan Suomen. Tämä yhteishengen perinne on nyt koetuksessa vuosia oikeusvaltion perusrakenteisiin kohdistuneiden säästöjen ja kärjistyneen maahantulotilanteen vuoksi.

Kevät 2016 on kansalaiskaartien uudelleensyntymisen aikaa tilanteessa, jossa valtiollinen kyky ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta vieraalta väkivallalta on olennaisesti heikentynyt. Nyt yhteishengen perinnettä pitää erityisesti vaalia. Meidän suomalaisten ei tule muodostaa kilpailevia kaarteja toisiamme tai ketään vastaan, vaan pidettävä yhteisesti viranomaisten kanssa turvallisuutta yllä. Toimiva keskusteluyhteys ja keskinäinen luottamus ovat korvaamattomia rauhan takeita.

Tammikuussa 1918 alkaneet ja saman vuoden toukokuussa vaimenneet taistelut, sodan aikainen ja jälkeinen terrori sekä muut olosuhteet vaativat lähes 40 000 suomalaisen hengen, enemmän kuin mitä ulkoista vihollista vastaan käyty puolustuksellinen talvisota. Suomen Sisu ei tahdo yhdenkään uhrin unohtuvan eikä ketään juhlittavan. Me tahdomme muistaa.

Jaa artikkeli..Share on FacebookShare on VKShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someonePrint this page