Suomen Sisun kevätsuurkäräjät ja Kalevalan päivän juhla järjestettiin tänä vuonna Suomen poliittisesti punaisimmaksi luonnehditussa kaupungissa eli Tampereella. Punaisen värin edustajia ei kaupungissa kuitenkaan tällä kertaa näkynyt, kansallismielisiä sitäkin enemmän.
Päivä oli kokonaisuudessaan hyvin onnistunut, ja paikalle saapui ennätyksellisen suuri joukko kansallismielisestä toiminnasta kiinnostuneita uusia ja vanhoja jäseniämme. Tämän vuoden kevätsuurkäräjät olivatkin osallistujamäärältään suurin koskaan Suomen Sisun historian aikana järjestetty järjestön sisäinen kokoontuminen. Järjestömme jäsenmäärän tasaisen nopea kasvuvauhti on alkanut näkyä erilaisissa kokoontumisissamme ympäri Suomen, ja kokoustilat ovat alkaneet käydä ahtaiksi.
Elämme Suomessa ja muualla Euroopassa erittäin haasteellisia aikoja. Monikultturismi ja globalismi ovat jo merkittävässä määrin onnistuneet tuhoamaan ja ajamaan ahtaalle orgaaniset yhteisöt ja identiteetit ympäri maailman. Kansat on revitty irti juuriltaan, mistä on puolestaan seurannut laajoja sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia.
Lisäksi elämme Euroopassa suurten kasvavien akuuttien kriisien aikaa, joista merkittävimpänä voidaan mainita käynnissä oleva maahanmuuttokriisi. Monet asiat yhdessä ovat johtaneet siihen, että mantereellemme kohdistuu ennennäkemätön kansainvaellus Lähi-idästä ja Afrikasta. Vaikka haitallista kansainvaellusta ja siirtolaisuutta on kohdistunut Eurooppaan aiemminkin viime vuosisadan puolivälistä alkaen, eivät tulijamäärät ole olleet kuitenkaan volyymiltaan vielä koskaan näin suuria lyhyen ajan sisällä. Käynnissä olevaa tilannetta voidaankin helposti luonnehtia Euroopan suurimmaksi kriisiksi sitten toisen maailmansodan.
Myös Suomen kansa on saanut tuntea kolmansien maiden maihinnousun seuraukset nahoissaan. Länsi-Euroopan maiden monikulttuurisuuspainajaisen tuntien kaikki maassamme tähän asti koettu on kuitenkin vasta alkua. Suvaitsevaisuuseliitille maahanmuuton ja monikulttuurisuuden aiheuttamat ongelmat, kuten esimerkiksi joukkoraiskaukset, naisiin kohdistunut seksuaalinen häirintä ja kantaväestön pako pois omilta asuinalueiltaan, ovat tietysti vain pieniä kauneusvirheitä heidän tavoittelemassaan monikulttuurisessa utopiassa.
Suomen Sisun kanta maahanmuutto-ongelman akuuttiin ratkaisuun on selvä: massamaahanmuutto on yksiselitteisesti pysäytettävä. Tämän lisäksi mahdollisimman moni maahantulijoista on käännytettävä ja karkotettava maastamme sekä tuhoisa monikulttuurisuuskehitys estettävä. Suomen ei pidä auttaa maahamme pyrkiviä elintasopakolaisia, ei edes kaikkia aidosti hädänalaisia, koska se ei millään muotoa palvele kansamme etua.
Täytyy kuitenkin ymmärtää, etteivät edes nämä edellä esitetyt toimenpiteet pidemmällä aikavälillä yksin riitä ratkaisemaan kestävällä tavalla maahanmuutto-ongelmaa sekä turvaamaan suomalaista elämäntapaa ja elinpiiriä. Se, että keskitymme hoitamaan ainoastaan taudin oireita, eli rajoittamaan maahanmuuttoa, ei poista koko sairautta. Ongelman ydin ei nimittäin ole pelkkä massamaahanmuutto sinänsä, vaan Euroopan kansakuntien identiteetin, yhteisöllisyyden ja itsesuojeluvaiston heikko tila. Niin kauan kuin eurooppalaiset eivät kykene sytyttämään oman identiteettinsä paloa ja yhteisöllisyyden liekkiä uudelleen, tulee maahanmuuton pysyvä pysäyttäminen ja oman kansan puolustaminen olemaan käytännössä erittäin vaikeaa. Rapistunut identiteetti olisi elvytettävä ja yhteisöllisyys löydettävä uudelleen, jotta Euroopan kansat ymmärtäisivät ryhtyä laajassa mittakaavassa puolustamaan kaikkea sitä arvokasta, mitä he maahanmuuton ja monikulttuurisuuskehityksen seurauksena tulevat lopullisesti menettämään.
Uskon meistä jokaisen kuitenkin allekirjoittavan sen, ettei meillä tässä akuutissa kriisitilanteessa ole riittävästi aikaa rakentaa ensin identiteettiä ja yhteisöllisyyttä uudelleen ja vasta tämän jälkeen pysäyttää maahanmuuttovyöry. Ei ole nimittäin mahdollista ylläpitää suomalaista identiteettiä ja kulttuuria ilman Suomen kansaa ja kansallisvaltiota. Jos kansa vaihtuu maahanmuuton seurauksena toiseen, suomalainen identiteetti, kulttuuri ja yhteisöllisyys tuhoutuvat lopullisesti. Tästä syystä kansallismielisten tulee suunnata suurimmat panokset ja voimat akuutin maahanmuuttovyöryn torjumiseen.
Samalla kun vastustamme kansainvaellusta, meidän on kuitenkin pyrittävä myös pohtimaan keinoja kansallisen identiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi ja lisäksi toimimaan omassa arkielämässämme niiden hyväksi. Kalevalan päivän jälkitunnelmissa onkin helppo todeta, että tuskin mikään muu voisi olla meille suomalaisille parempaa identiteetin uudelleenrakennusainesta kuin juuri Kalevala ja kalevalainen henki, joiden pohjalta esi-isämmekin ovat aikaisemmin onnistuneesti identiteettiään rakentaneet. Näen, että esi-isiemme rikas mytologiaperinne ja erilaiset opetukset esimerkiksi elämästä sopusoinnussa luonnon kanssa ovat identiteettiä rakennettaessa äärimmäisen tärkeitä asioita myös tämän päivän Suomessa.
Yleinen mielipideilmapiiri muuttumassa
Suomen yleinen mielipideilmapiiri on tällä hetkellä suuressa muutoksessa. Esimerkiksi monet julkisuudesta tutut henkilöt ovat viime aikoina uskaltautuneet ottamaan voimakkaasti kantaa käynnissä olevaan kansainvaellukseen. Tällaisia ulostuloja ei monikaan uskaltanut tehdä vielä vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Erilaiset kriittiset kannanotot ovat selvä merkki siitä, etteivät suomalaiset enää entiseen tapaan arkaile rasistileiman pelossa nostaa maahanmuuton epäkohtia esiin. Tämä puolestaan johtuu siitä, että huonosti hoidetun maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuuden ongelmat ovat tulleet kansalaisille erilaisten arkielämän kokemusten ja vapaamman tiedonsaannin kautta paremmin tietoon. Kaiken tämän seurauksena aatteellisen vastapuolemme argumenttilipas on tyhjentynyt ja monikulttuuriset unelma-fraasit ovat kokeneet kovan inflaation. Vastapuolemme ei yksinkertaisesti enää pysty selittelemään yhteiskuntamme epävakaata kehitystä millään tavoin parhain päin.
Ne maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvät ongelmat, joista Suomen Sisu on varoitellut kansalaisiamme kohta kahden vuosikymmenen ajan, ovat valitettavasti käymässä nyt ennätysvauhtia toteen. Samalla kuitenkin myös ne näkemykset, joita Suomen Sisu on tuonut parin vuosikymmenen ajan julki, ovat viimein valtavirtaistumassa. Voidaankin todeta, että järjestömme on ollut näkemyksissään merkittävästi aikaansa edellä. Suomen Sisun tulee pysyä yhteiskunnallisten näkemysten edelläkävijänä myös jatkossa ja vahvistaa suunnannäyttäjän rooliaan.
Ruohonjuuritason toimintaa ja yhteisöllisyyttä
Haitallisen maahanmuuton ja yhteiskunnan monikulttuuristumisen seurauksena yhteiskuntarauha maassamme on natissut pahasti liitoksissaan. Kansalaisten keskuudessa lisääntynyt turvattomuuden tunne ja luottamuksen rapistuminen viranomaisten kykyyn vastata heidän turvallisuudestaan ovat synnyttäneet maahamme uusia turvallisuuden lisäämiseen tähtääviä ruohonjuuritason toimintamuotoja. Tästä esimerkkinä voidaan mainita paljon julkisuudessa esillä ollut katupartiotoiminta. Suomen Sisu suhtautuu lähtökohtaisesti myötämielisesti kaikkea asianmukaisesti järjestettyä katupartiointia kohtaan. Monet Suomen Sisun jäsenet ovatkin joko itse organisoineet onnistuneesti partiointia maamme kaduilla tai ottaneet osaa muiden tahojen järjestämään vastaavaan toimintaan.
Myös sisulaisten ympäri Suomen järjestämät mielenilmaukset hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan ovat saavuttaneet suuren suosion. Parhaimmillaan mielenilmauksiin on osallistunut yhdellä kertaa lähemmäs tuhat henkeä. Järjestömme haluaa kannustaa ja tukea kaikkia piirejään ja jäseniään järjestämään erilaista toimintaa lähellä kansaa ja osallistumaan aktiivisesti päämääriämme tukeviin aktiviteetteihin. Pitkäjänteinen ja periksiantamaton toiminta ruohonjuuritasolla innostaa jatkuvasti mukaansa uusia ihmisiä, muovaa yleistä mielipideilmapiiriä ja sitä kautta ohjaa kehityksen suuntaa yhteiskunnassamme.
Meidän sisulaisten on tässä ajassa pidettävä yhtä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, sillä vain yhdessä pystymme tarpeeksi tehokkaaseen ja vaikuttavaan toimintaan. Ei riitä, että tyydymme katselemaan vierestä ja toivomme jonkun muun hoitavan yhteiskunnalliset epäkohdat pois puolestamme. Suomalainen elämänmuoto on vaarassa tuhoutua, joten on selvää, että meitä kaikkia tarvitaan, ja meistä jokaisen tulee toimia omien kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan kansamme hyväksi. Kaikki se, mitä teemme tai jätämme tekemättä tänään, heijastuu pitkälle tulevaisuuteen.
Suomen Sisu ei hyväksy yhteiskunnassamme eikä myöskään järjestön sisällä kansallisen eripuran viljelijöitä. Haluamme rakentaa Suomen Sisusta vahvan ja yhteisöllisen kodin kaikille niille, joille isänmaan asia on tärkeä. Kun yhteiskunta ympärillämme muuttuu jatkuvasti yhä epävakaammaksi, meidän sisulaisten on oltava valmiita puolustamaan ja tukemaan toisiamme.
Olli Immonen
Suomen Sisun puheenjohtaja